maanantai 18. helmikuuta 2013

10


Puhutaan koko ajan vähemmän, 
 
päiväjärjestys on saavutettu ja villainen painallus, kevyt hengitys. Yhä vähemmän kysyvät, uutuudenviehätys katoaa, veitsenterä näyttää tylsät kohtansa vasten aurinkoa. Yhä harvemmin on kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia,

minä harvennan sanojani, 

yhä vähemmän tahdotaan kuulla ja miettiä, ovat loppumattomia tällaiset tarinat, liian pitkiä muiden lukea. Ettei tämä menekään ohi, ei lopu, 

mikä tarina se sellainen on.

Yhä vähemmän ääniaaltoja, sullon sanoilla kylmäsiltoja umpeen. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti